Talvirakentamisen riemuja

Useina vuosina marraskuussa on ollut vesisadetta, emmekä ole edes mökkeilleet. Tänä vuonna oli pitkä, kuiva syksy, ja talvi tuli aikaisin. Ainakin ensimmäinen talvi :)

Antura saatiin valettua vielä hyvässä kelissä, muurarien aloittaessa harkkojen muurausta ilma oli viilentynyt jo huomattavasti. Eikä se pieni pakkanen mitään, mutta se tuuli! Koska tontin arkkitehti (!) on suunnitellut tulevan mökkinsä korkealle ja avoimelle paikalle, ilmanvaihto on taattu. Toki huomasimme tämän itsekin, kun laitoimme kovetuskaapelia anturaan, mutta viima vain yltyi siitä. Onneksi ei tarvinnut muurata itse...

 Kuvista näkee taas vähän tuota tontin haastetta. Onneksi perille tulee hyvä tie.

Muurauksen jälkeen tuli päivän parin päästä lumi, joka kätevästi peitti kaikki rojut alleen. Olimme sopineet, että puramme itse anturan muotin ja siivoamme paikat. Muotin purku oli muutaman tunnin homma kahteen pekkaan, ja se lähtikin oikeastaan ehjänä, vain tukilautoja meni palasiksi purettaessa. Samalla tamppautui maasto ja sunnuntaiksi jäi siistiminen, roskien keräily. Anturamuotit kelpasivat kierrätykseen, mikä on hyvä koska betonilauta on rojulautaa, ja tuommoista määrää ei viitsi käsin sahailla.

Pakkanen laski ja ilma lämpeni viikon loppua kohti. Betoni alkoi myös samalla muuttaa väriä ja kuivaa lisää. Muuraukseen oli laitettu pakkasen kestävää laastia (tai jotain lisäainetta) mukaan, mutta kun se on peruskuivamisen aloittanut, se prosessi jatkuu loppuun asti.

Lopputulos näyttää hyvältä. Ja korkealle se tulee. Onneksi lunta ei tullut tuon enempää vielä, ja saimme siivottua ajoissa.



Selvää on kuitenkin mitä talvirakentaminen tulee tarkoittamaan. Pohjia on pidettävä lumesta puhtaana jotta hirsikehikon saapuessa mahdollisimman vähän aikaa menisi lumitöihin. Jos tämä lumi pysyy, edessä on mukavat kaksi kuukautta lumitöitä. Hirsikehikko on tilattu viikolle 4. Minua harmittaa, etten nähnyt saunamökin pystytystä aikoinaan pitkän sairaslomani vuoksi. Joten nyt on kalenteriin varattava pari viikkoa aikaa jotta pääsen korjaamaan vahingon...

Suunnitelmia suunnitelmien sisään

Tässä vähän kertomusta päämökin suunnittelusta ja mitä kaikkea suunnitelmia pitää huolehtia sen lisäksi, että on se pääsuunnitelma mökille tehty. Ja tämä siis piirustussuunnittelua, ei kokonaisprojektia.  Hyvin aikaisessa vaiheessa projektia pitää tehdä tarkat suunnitelmat monella eri tasolla. Perustuksia tehtäessä pitää tietää viemärinöinnin paikat, mistä tuodaan vesiputket sisään ja sähkö jne jne. Mitä enemmän mietitty alkuvaiheessa, sen parempi. Sisäänvientiputkia upotettiin perustuspilareiden alta routasuojien alle haudattavaksi.

Ensimmäiseksi pitää hieroa pohjapiirustus kuntoon. Täytyy tehdä päätöksiä mihin ne rajoitetut neliöt käytetään mahdollisimman hyvin ja niin edelleen. Pohjana meillä oli Finnlamellin Loiste-sarja, jonka muodosta pidimme. Muuttelimme hieman mittasuhteita, toimintojen paikkoja, ja venytimme seiniä jotta pääsimme tasan 80 neliömetriin. Osa tästä pohdinnasta ja säätämisestä on vanhassa blogimerkinnässä. Halusimme kolme ulko-ovea, yhden pääoven tuulikaapilla, reitin keittiöstä terassille ulkona syömisen helpottamiseksi sekä selkeän väylän suoraan pesupaikkaan kulkematta koko mökin läpi, kuratassujen vuoksi. Ei ovia olisi ollut pakko olla kolme, toki joitakin noista olisi voinut yhdistää, mutta meistä ei ollut kiva suunnitelma sellainen missä keittiö on pelkkiä sisäseiniä vastaan ilman ikkunoita, tai länsipuolella, ulko-oven lähellä. Lisäksi osalla valmistajista on kyllä neliöt tehokkaasti käytössä, mutta rakennus on sisäosiltaan melkoista kulmaa ja nurkkaa. Tässä saimme suhteellisen selkeät linjat, mahdollisimman vähän ns hukkatilaa. En ole vielä varma onko eteisaula sitä, mutta jostainhan kaikkiin huoneisiin on kuljettava...

Pari on matala, mutta melko iso. Koska kukaan meistä ei nuorru enää, halusimme myös oikeat portaat, eikä toisaalta tarvitse koiriakaan kantaa portaita jos sellainen tarve olisi. Portaat ovat tilaa vievä juttu muuten. Tämä sijoituskohta teki niistä vähiten keskelle huonetta sijoittuvat (kuten oli alkuperäisissä malleissa), ne jäävät takan taakse. Hieman sekin arveluttaa miltä se näyttää, mutta en parempaakaan keksinyt. Alle jäävä tila ainakin nyt on avoin. Takan viereen tulee kaksiosainen puukotelo, lähinnä koriste, mutta se tarkoittaa että suurin osa portaiden alle jäävästä tilasta on tuvan suuntaan peitossa.

Ja näillähän suunnitelmilla saa "vain" rakennusluvan, lisää pitää tehdä. Sadevesijärjestelmistä ei tarvinnut piirtää kuvaa, mutta harmaavesi- ja umpisäiliöt kyllä piti piirtää asemakaavaan. Asemakaavasta näkee, että korkeuserot ovat kovia ja rinne melko jyrkkä. Helpointa oli parkkipaikan tasaaminen aikoinaan, ja jos olisi silloin suunniteltu koko projekti, olisi kannattanut päämökin paikka tasata siihen. Nyt piti tehdä pengerrystä jotta varasto ja parkkipaikka pysyvät missä ovat. Mutta nyt mennään näillä ja se siitä. Todellisuudessa imeytyskentän ja umpisäiliön paikkoja vaihdettiin keskenään kaivettaessa löytyneen kallion vuoksi.

Ja tosiaan, kaikenlaista suunnitelmaa pitää tehdä vaikka niitä käytettäisiin vasta puolen vuoden tai vuodenkin päästä. Esimerkkinä tässä nyt LVI...

Tällaiseen projektiin osoittautui haastavaksi löytää suunnittelijoita, jotka viitsisivät piirrellä suunnitelmia tietäen, että joku muu kuitenkin toteuttaa ne. Ja projekti on kuitenkin pieni. Haeskelin LVI-suunnittelijaa ja laitoin ehkä 4:ään yritykseen tarjouspyynnön. Ainoastaan yksi tarttui, ja osoittautui ihan asialliseksi. Ensinnäkin soitti ensimmäisenä iltana seitsemältä ja sopi projektista, ja heti ennakkomaksun saatuaan toimitti ekan version. Hinta saatiin sovittua kohtuulliseksi sikäli mikäli netistä löytämäni verrokkihinnat pitävät paikkansa.

Molemmissa, vesi- ja ilmanvaihtosuunnitelmissa, huomioitiin toiveet ja pääsuunnitteluperiaatteet jotka kerroimme ensin. Sitten suunnittelija teki ekan luonnoksen, tarkistimme ja postitimme kyselyt, ja seuraava luonnos tuli tarkastettavaksi. Lisäksi tuli suositukset laitteista, mitkä melko hyvin matsasivat alustaviin keskusteluihin mitä rakennusurakoitsijan kanssa oli suunniteltu. Joka tapauksessa, suunnitelmat ovat nyt olemassa ja ainakin on pohjaa millä tehdä.

Toinenkin yrittäjä lopulta otti yhteyttä ja antoi tarjouksensa. Se oli 50 euroa kalliimpi kuin valitsemamme yritys, ja tietysti vähän myöhässä. Koska minua nyppi se, ettei tarjouspyyntöihin yleisesti ottaen vastattu mitään, vastasin heille kertoen että tilaisuus meni jo.

Kaapelointihommia pikkupakkasessa

Rakennusporukka hommaili 4 päivää vaihtelevalla kokoonpanolla ja lopputuloksena oli porakaivo, upotetut jätevesikaivot, valmiiksi vedetyt sähkökaapelit ja muut läpituonnit sekä rakennuksen antura valua vaille. Tontilla on nyt siis rakennusmielessä puuhasteltu lähes kaksi täyttä viikkoa, ja tietyt perusjutut on paikoillaan kuten suunniteltiin. Se bonus-suunnitelma, eli pohjien tekeminen ennen talvea, on hivenen vaiheessa.

Nyt vain kävi niin, että talvi yllätti rakentajan. Kaivoa jo porailtiin pienessä lumisateessa, mutta perjantaina pakkasta oli jo ihan useampi aste ja maa alkoi vaaleta. Mestari ja rakennusurakoitsija tuumasivat, että anturabetonin kunnollisuuden varmistamiseksi se pitää varustaa lämmityskaapelilla. Kaikkea sitä... No idea on varsin nerokas, ja varmistaa ettei betoni pääse jäätymään ennen kuivumistaan. Kaapeli on maltillisen lämpöinen, ja virta katkaistaan tarpeeksi ajoissa, betonin pitää vain saavuttaa tietty kuivumispiste ennen kuin sen voi altistaa pakkaselle ilman jäätymisriskiä.

Tuumasta toimeen, noudimme lauantaina mestarin tuoman kaapelin (juurikin tällaista betoninkovetuskaapeli), kaupasta mukaan 200 nippusidettä ja käyttöohjeita lukemaan. Lauantaille priorisoimme kuitenkin kesällä pinottujen puiden siirron pois kaivonkonemiehen tieltä, ja siihenkin tuhraantui ihan mukavasti aikaa.

Sunnuntaina sitten piti käydä kaapelin kimppuun. Helppo asentaa (aivan kuin lattialämmitystä laittaisit), tosin aikaavievää. Kahteen pekkaan niputimme kivasti kerällä olevan kaapelin raudoitukseen kiinni nippusiteillä, kiertämällä koko antura. Kaksi kertaa 55m kaapelia, noin 160 nippusidettä. Pakkasta -5, hieman tuulta. Sormistani lähti päällimmäinen nahkakerros, onneksi oli pilkkihaalari mökillä, muuten olisi tullut selkäkin kipeäksi. Mutta nyt on niputettu ja antura voidaan maanantai-aamuna valaa. Ihan tuli sellainen tunne kuin oltaisiin rakennustöissä! :)

Tiistaina muurattaisiin perustusharkot, toistaiseksi sääennuste väittää sen päivän olevan lämpimin. Mitä tehdään muiden pohjatöiden kanssa, pitää miettiä. Routaa ei toki vielä ole, mutta maa perustusten alla ei saa olla yhtään jäässä. Se on siis lämmitettävä, jos muu ei auta. Tätä juuri piti välttää, mutta jotenkin aika kului nopeammin kuin olisi ollut suotavaa.

Pitäisi soitella hirsitoimittajalle ja jutella toimitusaikataulusta. Vieläköhän uskaltaisi tilata tammikuulle...

 Entinen rinne on tasattu ja kaivot sekä imeytyskenttä peitelty

Tyylikäs kaivonkansi. Koejuoksutuksella vielä, takana oleva vaalea kasa on kallioporauksesta tullutta kivipölyä.

Siinä se lepää. Antura.

Maisema muuttui lopullisesti - ja meillä on kellari!

Perjantaina kieltämättä hieman jännitti ajella paikalle, varsinkin kun rakennusurakoitsijalta tuli viestiä, että "älkää pelästykö, työmaa on vähän rajussa vaiheessa". No olihan se :)

Viikon aikana oli laitettu hösseliksi, mökin alusta oli kaivettu auki ja täytetty murskalla, eturinne oli tuettu isoilla kivillä ja erikokoisella murskalla jotta varmasti kestää, ja meidän niin kovasti käyttämämme reitti alas rantaan oli lopullisesti peitetty. Jätevesijärjestelmälle oli kaivettu kuopat ja imeytyskenttä jo asennettu, kellarikin jo paikoillaan.

Aika kova homma on tuollaisessa paikassa, mutta kyllä tulee myös näyttävän näköistä. Hieman on tässä vaiheessa vaikea sanoa miten piha asettuu ja miten tehdään kulkureitit, helpottaa kun saamme pohjat siihen ja alkaa näkyä missä todella menee mökin rajat.

Erityisen mielissäni olin maakellarin saamisesta, se asettui juuri hyvään paikkaan lähelle rajaa, päämökin etuoven läheisyyteen. Rinne joka mökille oli kaivettava takasi että kellari ei kovin isoa kumpua aiheuta ja ikään kuin uppoaa siihen seinämään. Hieman meille tuli lisäpuuhia kesällä tehtyjen puiden siirtämisessä pois tieltä, mutta eiköhän sekin nyt hoidu. Seuraavaksi tehdään anturat ja sitten pohjat, ja sitten odotellaan jokunen viikko ennen kuin tehdään täyttö.

Allaolevista kuvista näkyy auki kaivettu pohja ja sama juttu murskeella täytettynä. Käy myös ilmi miten isoja kiviä on rinteen alaosaan tuettu, melko julman näköistä mutta ajatuksissa alkoi jo pyöriä ideaa maisemoinnista. Imeytyskenttä piti tehdä pikkaisen eri paikkaan kuin oli tarkoitus, koska sieltä löytyi kallio (niiden miljoonien pikkukivien äiti tietysti).

Kellari on Ruduksen Talvikki joka saatiin paikallisesta Rautiasta varsin sopuhintaan. Kolmen neliön lattiapinta-ala + tuulikaappi, varsin passeli meidän käyttöön. Kuvassa kellarin oven taso on suunniteltu mökin lattiapinnan tasoksi myös, eli tasataan tuohon sopivasti pieni piha.

Koneet käyntiin!

Tänään alkoivat sitten työt tontilla! Viime viikolla ilmestyi kone pihaan, ja aamun valjettua (joka ei näinä päivinä ole enää niin kovin aikaisin) alkoi kaivinkoneurakoitsija työstää tonttia.

Mökin alueelta on nyt pintamaat kuorittu ja ne illmeisesti mahtuivat niille tekemäämme koloon. Hieman tuo rinnetontti teettää haastetta. Päämökille on kaivettava tasaista aluetta riittävästi, jotta sen etureuna ei tulisi ihan älyttömän korkealle, ja tämä taas vaatii rinteen tasaamista päämökin ylätasossa, koska siellä on jo se varasto. Jos sen varaston olisi joskus tehnyt vähän ylemmäksi tai toiseen reunaan parkkialuetta... mutta jossittelut sikseen, näillä mennään. Maaperä on kuitenkin ihan ok, kiviä on löytynyt, kuten oli odotettavissakin, mutta ei ehkä niin paljon kuin ajattelin. Ja todella mukavaa, että kuvia pukkaa, kiinnostaa niin nähdä vaikkei paikalle päästäkään.

Sähköasentaja oli käynyt jo sähkökaapeliakin etsimässä, kun toiveemme oli ettei alamökiltä vallan sähköja katkaista. Sitä ei tullut silloin kovin syvälle kaivettua, mutta ilmeisesti kuitenkin riittävän syvälle... Sen kimppuun kuulemma sitten keskiviikkona, huomenna katsellaan parkkipaikkaa ja siihen tehtävää parannusta. Kaivoimme koristeeksi ja reunan tueksi laitetut kivet siitä äskettäin ylös ja talteen, ja kyllä se todella oli savinen paikka!

Paperitöitä...rakennuslupa tulollaan

Puut saatiin kaadettua muutama viikko takaperin, ja mökillä vain silppuroitiin jäljellä olevia oksia (iso homma) ja laitettiin paikat kuntoon syksyä varten. Laiturin nosto on aina projekti joka nostaa tunteet pintaan ja saa veren kiertämään :)

Samaan aikaan valmisteltiin ahkerasti rakennuslupapapereita. Niitä varten piti tietysti sopia yksityiskohdat hirsivalmistajan kanssa ikkunoista, ovista, niiden väreistä, paikoista jne jne. Paljon detaljeja. Paperit saatiin kuitenkin ihan mukavasti kasaan postiin. Sopimus rakennusviraston kanssa oli, että kun paperit on päällisin puolin katsottu, voimme tilata mittamiehet ja merkitä paikan, jotta pääsemme aloittamaan maansiirtotöitä. Pihaa on kaivettava auki, salaojitamme parkkialueen ja tosiaan tonttia on tasattava.

Mittamiehet tulivat ajallaan, ja merkkasivat paikan. Siinä se nyt nököttää. Hieman nuo korkeuserot taas saivat miettimään vatupassilla vertailua... No, suunnitelmana on kaivaa maata yläpäästä sen verran pois tontin tasaamiseksi, ettei mökin etureuna nyt ihan noin korkealle tule. Mutta käytännössä päämökin terassilta voi melkein katsella saunamökin katon yli. Niin jyrkkä on rinne...

Yllätyksekseni sain soiton kaupungilta viikon päästä siitä, kun olin paperit postittanut, että tämä olisi nyt valmistumassa. Ei muuta kuin aloituskokous ensi viikolle ja homma pyörimään. Pihatöiden yhteydessä asennetaan kellari (valmiselementistä) ja tehdään kaivo, molemmat jo tilauksessa. Jännä nähdä miten pitkälle päästään ennen vuoden vaihdetta!

Koska nyt homma on aika lailla etenemässä omalla painollaan, aloitimme muutkin tärkeät valmistelut, eli takan valinnan ja keittiön katselun! Keittiö on sikäli tärkeä elementti, että on helpompaa vetää putket kerralla oikeisiin paikkoihin, kun olemme sen jo mitoittaneet. Ihan mahdottomiin ei ole tilaa, mutta eiköhän sinne ihan mukava keittiökin saada.

Edit: lupa tuli siis viikossa hakemusten postittamisesta, ja maksoi noin 1000 euroa. Ei hirmu halpaa, tuplat rantamökkiin. Yhteensä on siis lupapapereista pulitettu noin 1800 euroa. Jos olisi hetimiten merkkailtu kaikkia paikkoja, olisi säästetty, mutta meidän projekti onkin tällainen vaiheittainen...

Tiedän mitä teit viime viikonloppuna... ja tärkeitä valintoja

Elo-syyskuu on siis ollut pyhitettynä metsän raivaukselle. Se miten meininki on eronnut reilun seitsemän vuoden takaisesta on aika oleellista: meillä on sisätilat missä pitää taukoa, lämmitellä ja saunoa. Lisäksi toki raivattava pinta-ala on ollut pienempi. Vain viisi isoa puuta kaadettu keväällä/kesällä, jäljelle jääneet kaatuivat pienellä moottorisahalla tai raivaussahalla, jota lainasimme.

Raivaussahasta... ammattilaisvehkeet ovat kyllä ihan eri planeetalta kuin harrastelijakamat. Tällä Stihl FS 460 raivaussahalla homma kävi nopeasti, eikä saha ollut ollenkaan raskas minulle käsitellä. Sitä sai säädettyä hyvin, ainoastaan vaikeimmissa paikoissa (maasto oli todella muhkuraista ja muutama jyrkempi rinne) se tuntui hieman pitkältä. Terä taisi olla 20 senttiä halkaisijaltaan, joten isommat otettiin moottorisahalla.

Puita on siis kertynyt, hyvänä puolena se, ettei ensi keväänä tarvitse kaataa seuraavan talven puita... katsotaan kauanko tuollaiset pyöreät puut oikeasti riittävät. Onhan meillä 5 kuutiota isompaa puutakin raivauksen jäljiltä kuivumassa.

Viime keväänä löytyi vuosien etsiskelyn jälkeen minulle sopivat turvasaappaat, mitkä maastossa operoidessa ovat osoittautuneet kyllä hyväksi hankinnaksi.

Pari tiukkaa viikonloppua siis takana raivausta, kyllä tietää töitä tehneensä maanantaiaamuna. Raivauksen lomassa pohdittiin sitten tärkeitä valintoja, joita pitäisi mökin suhteen tehdä.

Ulkoasu on nyt muuten viimeistelty (ikkunoiden paikat ja koot), mutta ovien ja ikkunapuitteiden väriä mietimme. Saunamökkiin otimme puuvalmiit, joka osoittautui ei niin hyväksi ratkaisuksi. Ovien maalaaminen oli TYÖLÄSTÄ, ja ikkunapuitteet ovat vieläkin osittain käsittelemättä muulla kuin suojalla. Ei ulkonäöllisesti ongelma, mutta ei sitä mitä suunnittelimme. Joten nyt sitten halusimme ovet ja ikkunapuitteet maalattuina. Vaan pitäisikö ne olla valkoiset, kuten 95% mökeistä, vai jotain muuta? Entä lattia, kuinka paljon laatoitusta?

Mökin eteen jää riittävästi tilaa tehdä alemmalle tasolle terassi (paljulle). Tuon terassin suunnittelu on parasta tehdä, kun mökin paikka ja korkeuserot ovat täsmentyneet (ehkä jopa perustukset tehty), joten jätimme tilauksesta kaiteet pois ja mietimme ne sitten myöhemmin. Ylemmältä terassilta kuitenkin tehdään raput alemmaksi, ja niidenkin paikka pitää miettiä. Muutama ikkuna käännettiin toisin, mutta periaatteessa mökki näyttää alla olevien kuvien mukaiselta.

 Sisääntulo on nykyisen varaston sivulta, joten tämä kylki näkyy pihaan ajettaessa. Koska paikka on rinteessä, halusimme rannanpuoleiselle terassille kulun myös sivulta, ja näin ollen siltä terassilta ei suoraan tule muita portaita kulkureiteille, ainoastaan myöhemmin jatkettavan terassin kautta.

Etelänpuoleiselta sivulta avautuu toisen kuvan kaltainen sivu, terassi järveä kohti. Kaksi ovea tällä puolella, toinen tuvan/keittiön puolelta oikeanpuolimmaiselle katetulle terassille ja toinen vasemmalla, pukuhuoneen kautta ulos. Tätä reittiä käytetään varmasti paljon...

Ja lopuksi vähän rantamaisemaa viime viikonlopulta

Ja mitä sitten tapahtui?

Pari vuotta hiljaiseloa bloggauksesta. Onneksi ei mökkeilystä, vaikkakin tie vei maailmalle hetkeksi, ja mökillä käytiin vain kesällä. Silti ehdimme nikkaroida esim. grillipuille "varaston" lopuista saunamökin materiaaleista.

Tämä vuosi on kulunut suunnittelun merkeissä. Päämökin rakennus alkaa heti, kun byrokratia on hoidettu kuntoon, pohjapiirustus on jo suunniteltu ja raivausta kovasti tehty. Paikka oli valittu alunperinkin rinteeseen, kaadoimme kesällä tukkipuut pois ja nyt syksyllä kaikki muut pois. Maanmuokkausyrittäjän käytyä katsomassa tuli lisää raivattavaa, tietenkin pitää tehdä tilaa kaivoille ja imeytyskentälle sekä vähän tilaa maansiirtotavaralle. Rinne on tasattava, joten jonkin verran pitää maata kauhaista pois, ja sille tehtiin paikka.

Käytimme tolkuttomasti aikaa mökkipohjan valintaan ja säätöön. Piti miettiä kaikkea mahdollista. Ulkonäöllisesti malli oli melko selvä, sisäpohjan ratkaisua pohdittiin. Halusimme oikean keittiön, ison tuvan (johon mahtuisi leivinuuni), pienen sopen etätyöskentelylle, pesutilat ja kodinhoitohuoneen tyyppisen tilan. Pieni saunakin piirrettiin, varmuuden vuoksi. Ajattelimme, että kylminä talvina voisi olla järkevää antaa saunamökin olla kylmänä ja lämmittää sähkösaunaa. Tai ainakin varautua siihen, että teemme niin.

Etätyöskentelyä varten piirrettiin pieni tila myös, tämä siksi, että kyllästyin siihen miten kaikki paperit ja läppärin vermeet olivat aina siinä ainoalla ruokapöydällä. Tuota soppea voi sitten käyttää muuhunkin jos tarvis. Pohjan ala ensimmäisessä kerroksessa pyrittiin maksimoimaan, eli sallitut 80 neliötä sinne ja parvelle matala tila. Parvi toimii lisätilana ja vierasmajoituksena (talvella). Laitan pohjasta kuvat, kun saan lopullisen mallin.

Saunamökki jää sitten saunakäyttöön sekä vierasmajoitukseen. Tarkoitus olisi, että vielä yksi talvi ja kesä menee siinä, ja ensi vuoden loppuun mennessä siirtyisimme isompiin tiloihin.

Aika lailla tuli karsintapuuta raivauksesta. Ihan kaikkea ei ole vielä kaadettu, pitää siistiä vielä, ja oksat on silppurilla vedettävä. Vasemmalla kuva siitä, mihin mökki tulee. Todennäköisesti tietä pitää hieman siirtää. Se tosin on suunniteltu lähinnä rantasaunan rakentamista varten, mutta joku reitti sinnekin on hyvä viedä ohi päämökin.

Mutta lisää projektista myöhemmin...