Hellettä riittää

Kuluneena viikkona tuli postissa iloinen yllätys, tai ei se mikään yllätys ollut, mutta odotettu viesti: toimenpidelupa on myönnetty eli varastoa saa pukata pystyyn. Se onkin hyvä koska varasto on jo tilattu ja toimitetaankin piakkoin.

Perjantaina huhkimme tontilla hellelämmössä. Kaivinkonesetä kävi ja katsastimme tulevaa työmaata, soramonttu läheltäkin oli löytynyt joten järkevissä hinnoissa pysytään. Heinäkuun puolen välin jälkeen alkaa kone heilua, joten meillä on parisen viikkoa aikaa kaataa loput tiellä olevat puut ja korjata ne pois alta.

Puista... miten onkin, että joka kerta huomaan lisää puita jotka on kaadettava projektin alta. Ihan vain varmuuden vuoksi. Puunkaatajaa mahtaa harmittaa... no oikeasti tontilla on edelleen parin kolmen päivän puusavotta ennen kuin kaivonkone mahtuu sinne. Saimme eilen perjantaina siirrettyä muutaman tukkikokoisen puun pois tieltä (valmiiksi kaadetun), kaadettua muutamia pienempiä ja siivottua kaistaleen rantaa. Alkaa vaikuttaa siltä, että kunhan mökki on pystyssä, hommaan halonpilkkomiskoneen. Tukkikasaa katsellessa tulee semmoinen tunne, ettei niitä ole tarkoitettu ihmisvoimin pilkottaviksi...

Niin ja uimaranta tuli testattua perusteellisesti. Ranta on matala pitkään, laiturin kanssa tulee kyllä säätöä. Hyvänä puolena toki se hiekkapohja ja matalan veden lämpöisyys.

Timber....!

Puuta meni nurin taas viime viikonloppuna. Tällä kertaa keskityimme rantapöheikköön ja nyt näkyy järvi hienosti jo kenttäkeittiölle! Vielä jäi puita rantaan kaadettavaksi ja myös korjattavaksi. Arvioin, että jäljellä on kahden päivän kaato- ja puiden kokoamisurakka ennen kuin kaivinkonemiehellä on vapaa reitti.

Kokeilin uutta Stihlin moottorisahaa, oli kyllä hyvä. Painoa on reilu kolme kiloa, kevyimpiä mitä löytyy, mutta kyllä sekin oli raskasta muutaman tunnin päästä käytellä. tuota loppu-urakkaa hankaloittaakin juuri työn raskaus: pitäisi siirtää sekä isoja tukkipuun pätkiä että kaataa vielä lisää puita, molempia ei voi tehdä samana päivänä ja peräkkäisetkin päivät ovat olleet vähän tehottomia.

Noh, kaivinkonemies ei tiedä koska ehtii paikan päälle tilannetta arvioimaan, joten emme voi ennustaa milloin siellä pitää olla puut pois tieltä. Heinäkuun alkuun tulee kiire, mutta yritetään. Juhannusta pitäisi viettää ihan muualla ja tämä alkuviikko on alkaneesta lomasta huolimatta mennyt ihan toimistotöissä.

Ehdimme kuitenkin testailla rantsua lauantaina. Iltasella aurinko paistoi nätisti ja kahlailimme rannassa pois pahinta hikeä. Hiekkapohja on mukava, olen siitä todella tyytyväinen. Ranta on kyllä todella matala, laiturin päässä ei aikanaan varmaan kovin syvää tule olemaan.

Paperisota vaihe 2

Vihdoin saimme varastorakennuksen toimenpideilmoituksen paperisodan postiin. Kummallisen iso homma pelkän rielun 10 neliön varaston rakentamisesta, joka kaikenlisäksi ei siis vaadi edes rakennuslupaa vaan toimenpideilmoituksen. Piirustusten tekemisessä, vaikka teinkin vain asemapiirroksen, oli melkoinen homma.

Viime viikonloppuna meni puuta taas runsaasti nurin. Nyt on ehkä puolet kaikista tukkikokoisista puista kaadettu, ja kaikki välittömästi varaston tai tien tiellä olevat. Vain kolme puuta jäi korjaamatta, kun sunnuntaina voimien uupuessa emme enää niitä jaksaneet raahata. Puuta tulee tontilta mielettömästi. Pari mäntyäkin kaatuu ja niistä jo suunnittelimme paitsi pöllejä puiden pilkkomista varten, mutta myös simppeliä pöytäryhmää rantaan tai aluksi grillin lähelle.

Tiilistä kasattu tulisija, jonka päällä on suorakulmion muotoinen rautalevy, on osoittautunut oivalliseksi kenttäkeittiöksi. Kahvit saadaan hetkessä ja viimeksi keitettiin myös perunoita ja paistettiin makkaraa talkooväelle.

Sunnuntai-iltana kroppa oli kyllä vähän kipiä. Kädet tahtovat puutua vieläkin, mutta muuten eilen oli jo ihan ok olo. Eilen illalla kävin rangelle lätkimässä golf-palloja sorsien niskaan, pientä jäykkyyttä tuntui selässä, mutta toipuminen on tapahtunut paljon odotettua nopeampaa.

Oma moottorisaha on vielä ostamatta...