Kesäkeittiön ovet osa 2

Keittiöoviprojekti siis jatkui elokuun seuraavanakin viikonloppuna. Kävimme hakemassa ovet lauantaiaamuna varhain, ja sattumoisin tuntui siltä, että viimeisetkin Rautian varastomiehistä todellakin olivat nyt yhdistäneet minun kasvoni ja nimeni ja tiesivät heti mitä ovia tulin kyselemään... No palvelu pelasi, ovet nostettiin peräkärryyn ja saimme ne kiskoineen päivineen ehjinä perille. Kisko oli kyllä nyt hyvin pakattu, paksut laudat molemmin puolin. Ja kyllähän se kolme metriä pitkänä kieltämättä oli hieman hankala käsiteltävä, alumiinisena vielä aika herkkä iskuille.

Ovet tulivat kuitenkin puuvalmiina, vaikka alunperin oli puhe jostain muusta. Ei se meitä oikeastaan sitten haitannutkaan, ovet käsiteltiin jo valmiiksi puusuojalla ja tarkoitus on vetää pintaan vielä maali ennen asennusta. Nyt kun ovet vihdoin saatiin kaikkine vermeineen paikan päälle, voimme vasta lopullisesti suunnitella asennuksen. Lauantai meni kuitenkin sähköhommissa, asentaja yhdisti johdot ja loihti meille kesäkeittiöön sähköt + tuli korjattua muutama puute mökinkin puolella. Hienoa! Valaisinta pitää etsiä, haluaisin hyvin lyhtytyyppisen mallin, ja ehkä työvalaisimen erikseen. Nyt siis sähköt kuitenkin takaavat, että letunpaistajan apumies ensi kesänä voi vatkata kermat sähkövatkaimella eikä tarvitse rannetta rikkoa... jos sen siis haluaa ulkona tehdä.

Parimetriset ovet joissa suurin osa on lasipinta-alaa olivat yllättävän hankalia käsiteltäviä, siis nosteltavia, varovainen piti olla, ja se ei ole ainakaan allekirjoittaneen vahvin laji. Onnistuimme kuitenkin niihin ekan pinnan saamaan ja jätimme ne sinne terassille nyt odottamaan asennusta. Sopii toivoa, ettei mikään omituinen yhteensattuma riko niitä.

Bilteman halpistelineet ovat olleet kyllä taas suurena apuna, nytkin toimivat hyvin käsittelytelineenä,

Ja terassin katonmaalaus on lähes valmis. Puuttuu enää pieni pätkä takaseinän räystään alla (en vain enää sunnuntaina jaksanut sitä loppuun, käsille hirveää hommaa), sekä etukolmio johon ei kerta kaikkkiaan meidän telineillä yllä. Seuraavaa rakennusprojekti varten, sitten joskus muutaman vuoden päästä, on ostettava kunnolliset, vähintään viiteen metriin yltävät telineet. Maalaamaton osuus jää juuri etupalkin taakse piiloon, mutta toki terassilta näkyy. Ja häiritsee minua... Muutoin maalaus muutti rakennuksen luonnetta, valo leikittelee pinnoilla ihan eri tavalla. Kannatti tehdä, vihdoinkin. Ja näinhän tätä en sitten enää ikinä tee. Jollainhan nämäkin jutut on harjoiteltava.

Kesäkeittiön ovet osa 1

Viime kesänä rakennettu kesäkeittiö pistettiin syksyllä ison, vihreän kestopeitteen avulla umpeen talven lumituiskuilta suojaan, ja hyvin peite suojasikin. Toki se oli myös susiruma. Keittiöön oli ajateltu kyllä ovet alunalkaenkin, mutta tarkoitus oli ensin tehdä ihan saranalliset, avattaat ovet.

Koko kesän aikana oli yksi sadepäivä jolloin vesi satoi niin vinoon, että kesäkeittiön etuporras ja muutama ensimmäinen lattialauta kastui, hella ja muut tavarat pysyivät kyllä muuten kuivina. Joka tapauksessa ajattelimme, että ovet olisivat hyvät olemassa tuulisten kelien varalle ja vähintäänkin talveksi. Muutamana tuulisena säänä nimittäin kaasuhella sammui :) kesken keittämisen, mikä on ikävä yllätys jos sitä ei heti huomaa...

Mietimme eri vaihtoehtoja, mutta jo keväällä ajattelimme lasisten liukuovien olevan paras ratkaisu. Kevyt ulkonäkö ja ne saisi kokonaan pois tieltä tarpeen vaatiessa. Etsimme sopivia vaihtoehtoja ensin itse koottaviksi, mutta kesälomareissulla Lappeenrannassa törmäsimme haluamaamme ratkaisuun. Kävimme muilla asioilla Puukeskuksessa ja huomasimme siellä piharakennukset. Kävimme heti tutkimassa, ja valmiissa kesäkeittiössä oli sellaiset liukuovet kuin mitä me halusimme.

Lisämittailuja omalla mökillä ja teimme tilauksen. Jostain syystä, jota en nyt enää kyllä ymmärrä, toimitus piti tehdä paikkaan, jossa lasti voidaan purkaa. Puukeskuksen kauppias ehdotti paikallista rautakauppaa. Koska mökkimme sijaitsee siten, että Keuruun Rautia oli lähinnä, soitin sinne ja pyysin kauppiaalta lupaa toimittaa paketti sinne. Samalla hakisimme lautatavaraa sieltä.

Elokuussa pidimme viikon loman, lainasimme peräkärryä ja ajoimme Rautiaan. Ekalla kerralla paketti ei ollutkaan tullut. Soitto Puukeskukseen vahvisti, että se tulee seuraavana päivänä. Tiistaina soitin Rautiaan, varmuuden vuoksi. Hätääntynyt trukkikuski varastolta vastasi. Tilaamamme ovet olivat 90cm leveitä, ja oviaukkokin niin leveä, että liukukiskoa oli tilattu 3metrin pätkä. Alumiinista liukukiskoa. Trukkikuski oli pakettia purkaessaan kolhaissut kiskon niin, että vain 2m26cm (näin minulle kerrottiin) oli suoraa. No ei, se ei riitä meille.

Kesti pari päivää setviä miten asia hoidetaan eteenpäin. Rautia oli sikäli syytön, he eivät olleet pakettia tilanneetkaan, mutta kyselin kyllä olisiko sitä käsitelty jotenkin varovaisemmin jos se olisi ollut heidän kauttaan tilattu. Trukkikuskihan ei tiennyt, että paketti on erikoitoimitus. Kun asia lopulta saatiin sovittua, oli selvää, että uutta kiskoa saisi odotella viikon. Raivostuttavinta oli, että minun piti soitella kauppaan useamman kerran, aina vastasi eri henkilö joka lupasi soitella takaisin, eikä todella ensin ollut selvää hoituuko tämä vai ei. Viimeisellä kerralla olin niin vihainen, että sain asian heti hoidettua. Rautia tilasi uuden kiskon Puukeskuksesta.

Eli lomalla ei tarvinnutkaan asennella ovea. Sen sijaan tehtiin sisävahauksia ja muita pieniä juttuja. Kurpitsasatokin alkoi olla jo todella valmista käytettäväksi, kuten kuvasta näkyy. Vihreä kesäkurpitsa painoi yli kolme kiloa. Lisäksi kaivettiin maakaapeli kesäkeittiöön sähköjä varten, kun kostea sää teki hiekasta juuri sopivaa :)