Terassiin lisää pintaa ja kevätpuuhia

Maalarit ovat pian tulossa, ja terassiin piti saada pintaa tarpeeksi, jotta telineet saa laitettua otsalautojen maalausta varten. Täytyy kyllä sanoa, että paikka on hurja heilua telineiden kanssa, melkein 7 metrin korkeudessa terassilla, josta on monen metrin pudotus ihan vierestä kivistä rinnettä alas. No, ammattimies on ammattimies.

Terassiin siis vedettiin loppu suora pinta päälle, ja meidän hommaksi jäi mallailla verhoilua ja rappusia. Päärappuja ei voi tehdä, koska piha on vielä kesken, mutta pienemmät raput keittiön sivulle kyllä saa, ja ehkä toiselle sivulle luiskan. Samalla, kun siinä nyt seisoskeltiin ja istuskeltiin, koirat innostuivat painimaan ja melkein tippuivat terassilta. Terassin edessä on pehmeää hiekkaa puoli metriä. Riittää ottamaan vastaan, mutta sen jälkeinen pudotus luo tunteen, että ollaan reunalla. Saattaa siis olla, että terassille tehdään kaiteita. Kassotaan. Jos tuuli osuu terassille (kuten aika usein), on todella hyvä ettei terassikalustus ole kovin kevyttä...

Sähkäri oli laittanut loput piuhat kattoon ja piirrellyt paneeleja varten paikat, siis lamppurasioiden paikat kattoon jotta paneelin laittaja osaa jättää siihen reiän. Vaikutti ihan loogiselta, kun nyt ensimmäistä kertaa näki piirustusten mukaiset paikat katossa ja miten ne asemoituvat muihin sisustuselementteihin kuten takkaan. Samalla pohdittiin pitäisikö sittenkin laittaa parven lattia ensin, ja sen katto vasta sitten.

Keväinen sää on ollut vaihteleva, perjantaina aurinko helli ja ulkotöitä sai tehdä kivassa (tuulisessa) kelissä, lauantaina satoi ja meni sisätöiksi, sunnuntaina taas aurinko näyttäytyi. Kylmä oli, vuodenaikaan nähden, ja tuulista. Tuulesta on se etu, että puut kuivuvat. Aloitin pienimään syksyllä ja talvella kaadettuja puita, siirsimme työkoneet alas ja teen pinon saunamökin luo. Yläpihalla ei ole tilaa, ja puupinoja ei viitsi siirrellä kovin montaa kertaa.

Teimme myös omaa kuntan siirtoa ja istutusta. Ajatuksena on tehdä terassilta portaat myös alas, mutkan kautta, ja rakentaa paljulle paikka alarinteeseen, mökkien väliin. Siinä on pari kiveä maastossa, niitä suunniteltiin paikaksi. Kuorimme kuivan maan kiven päältä, saimme sen isona ehjänä mattona pois, ja veimme sen imeytyskentän reunaan juurtumaan.

Terassilla alkaa olla pintaa. 

Kyttäri

Mäntyä poikittain. Pistiäisikin oli. Yök. 

Aina ei mökkeily ole pelkkää työtä.

Paljas kivi. Kuntan irrottamiskuvaa ei saanut laittaa

Takka/Leivinuuni ja reikä kattoon

Tässä päivänä eräänä, jolloin satoi myös lunta puolen tunnin välein, muurattiin takka/leivinuuniyhdistelmä paikoilleen, ja tehtiin reikä kattoon. Homma oli tilattu tulitikut käteen -periaatteella Uunisepiltä, ja selvästi oli ammattimiehet asialla. Pelkkä elementtien kasaus ja muuraus sekä piipun laitto oli kahden miehen reilun työpäivän mittainen urakka. Pinnoitus oli sovittu tehtäväksi myöhemmin, niin ei tarvitse niin jännitellä jokaista osumaa.

Perussettiin kuului, ettei takalle edellisenä päivänä tehty alustavalu ollut oikeassa kohdassa. Onneksi sen tekijä oli halunnut laittaa lattian ja alustan väliin huopaa, sitä sai vielä siirrettyä. Mittasimme uuden paikan oikeilla suojaetäisyyksillä ja siirsimme sitä. Huopa pois alta myös, koska takkamuurarin mielestä muuri painuu sen verran, ettei huopa ole hyvä siellä alla. Onneksi olin paikalla toteamassa väärän paikan... Mittailin sitä jälkikäteenkin moneen kertaan ja toivon, että se on tosiaan oikea.

Kaksi miestä siis oli hommissa, toinen mestari ja toinen kisälli :), kisällin tehtäviin kuuluivat kaikki raskaat työt, eli hän roudasi ne elementit parkkipaikalle jätetystä kasasta sisälle, ja muurari muurasi. Mielenkiintoista seurata, en viitsinyt joka vaihetta erikseen kuvata ja häiritä. Muurari oli t o d e l l a rauhallinen mies, joka ei ylimääräisiä sanoja kuluttanut antaessaan ohjeita apurilleen. Homma sujui joutuisasti, varmaan oli hitain vaihe, kun tultiin piipun asennukseen. Palkki tuvassa osoittautui jälleen hyväksi tukipilariksi, ja mietin mielessäni, että taitaa suurin osa hommista hoitua telineillä joita työsuojeluvaltuutetut eivät hyväksyisi.

Saunamökin kohdalle ei ihan mennyt piipun asennus putkeen, päädyimme silti Schiedelin hormiratkaisuun, mutta tällä kertaa teräksisenä emmekä tehneet asennusta itse. Näytti helpolta, kun ammattimies tekee, mutta tarkkaa puuhaa saada se suoraan. Katon läpivienti oli sotkuista touhua sekin, mutta jälleen ammattimies tiesi mitä teki, suurin osa villoista suoraan jätesäkkiin. Muutenkin olivat siistejä asentajia, kaikki roskat kerättiin tyhjentyneisiin pahvilaatikoihin, ja lopuksi vielä siistittiin muutenkin jäljet.

Lopputulema on takan runko, johon on ensimmäinen pinta vedetty. Se hallitsee tupaa selvästi, ja rajaa kalustusta. Tiesin, että se on iso, mutta nyt sen vasta todella tajuaa, kun näkee sen paikoillaan. Näin me kuitenkin sen halusimme, ihan tyytyväinen olen. Saapa nähdä milloin päästään pinnoitukseen, eli olisi lattiakin jo silloin valmis.

Takka, sen piippu ja kunnon kumitiiviste katossa

Katon rei'itys on helppoa kun tietää mitä tekee

Siinä se seisoo. Puukotelo jää vasemmalle puolelle (ei näy)

Lisää tahraamista

Viikonloppuna ihailtiin jäiden lähtöä, sen jälkeistä muuttunutta maisemaa ja vahattiin kattopaneeleita.

Menin itse etukäteen mökille tekemään etätöitä ja ottamaan vastaan takkatoimituksen. Se kipattiin parkkipaikalle, kun ei kuski lähemmäksi päässyt. Pieni pettymys, toivottavasti ei ole sitä myös asentajalle, joka tulee tällä viikolla. Olemme ostaneet sisäänkannon, mutta pakkasia ei pitänyt enää olla, ja kamat on pihalla. Nyt on sääennuste taas heittänyt häränpyllyä ja keli on taas kylmää, yöllä pakkasta jopa.

Päätimme vahata lisää kattopaneeleita, jotta niitä saa sitten kiinni, kun takka on paikoillaan ja reikä piipulle tehty. Sisäkattoa tulee kuitenkin melko paljon, ilman märkätilojakin jo 80 neliötä. Märkätiloihin tulee paneeleihin eri käsittely, muihin tiloihin kelpaa tuo Osmo color Kuusi, joka on vaalea sävy. Kertaan sitä värisävyä nyt joka kerta, kun mainitsen vahauksen, sillä on osoittautunut hankalaksi muistaa mitä sävyä mihinkin laitettiin. Eikä kirjoitettu riittävän selvästi ylös...

Vahaus kyllä käy meiltä, eikä ollut kovin aikaa vievä juttu tempaista teline täyteen, vaikka urakka jaettiinkin lauantaille ja sunnuntaille. Pitää kokeilla saammeko samaa tekniikkaa hyödynnettyä seinissä. Raskain homma oli purkaa se paketti, jossa paneelit olivat. Kaikki listat olivat siinä päällimmäisenä. Viime kerralla sain ujuteltua tarvittavan määrän paneelipaketteja välistä, mutta nyt piti ottaa lista väsyneeseen käteen ja purkaa pino. Järjestelimme sen uudelleen ja nyt saa loput 8 pakettia paneeleita sieltä helposti, kun on tarvis. Listoja on todella paljon ja montaa erilaista.

Muutoin vahaushomma oli toistoa. Nosta paneeli telineelle, levitä telalla vaha. Siirrä edellinen paneeli kuivatukseen, laita lisätasoja jos tarvis, avaa uusi paketti valmiiksi jos ei ole jo auki, nosta lisää paneeleja valmiiksi vahaustelineelle, levitä telalla vaha. Telan käytön välissä varsinainen taitelija levitti vahan kunnolla ja teki viimeistelyn. Toinen meistä siis teppasi vahaustelineen ympärillä ja toinen teki toistoliikkeitä koko työmaa-alueella. Ihan rentouttavaa sinänsä. Muutaman paketin välein pidimme happitauon ja teimme jotain ulkona, laittaen kovemman läpivedon sisälle käryjen haihduttamiseksi.

Takalle pitäisi alkuviikosta tehdä alusta. Toivottavasti... maalaus on myös sovittu, ja sitä varten pitää terassi viimeistellä. Tai tehdä tasaosuus loppuun, verhoilut sun muut joutaa odotella.

Viikon pakollisiin vastoinkäymisiin kuului se, että pihaan tuodusta sisäovipaketista oli rikottu yhden oven yläosa trukilla. Uusi lähetys tulee myöhemmin. Harmitti ottaa ne sisäovet ylipäätään pihaan odottelemaan kuukausitolkulla, olisi ollut hienoa, jos niiden toimitusaikataulusta olisi voinut sopia erikseen. Nyt on pihassa kaksi pakettia joissa päällimmäisenä on lasiovi. Piti merkitä ne päällepäin lasia-tekstillä, koska peittojen alta ei tietysti näy, että "älä laske vasaraasi/taakkaasi/ylipäätään mitään tähän".

Jäät tosiaan viimein lähtivät. Perjantaina oli sula meidän rannan ohi, mutta keli oli viikonlopun niin kylmä, että kylmän pohjoistuulen ajamat jäät järven eteläpäähän pysyivät siellä jääkasana kellumassa. Tämä ei estänyt silti lintujen kevätsoidinta soimasta iltaisin järvellä.

Meillä kävi lauantaina vieraita ihailemassa mökkiä. Katselimme yhdessä tuvan isoista ikkunoista avautumaa maisemaa, ja minäkin oikein mietin, miten en ole tajunnut miten hienolta se näyttää, kolmessa suunnassa kimmeltävä järven selkä näin ylhäältä katsottuna. Vasta hetken päästä tajusin, etten ollut nähnyt maisemaa noiden ikkunoiden läpi vielä järven ollessa auki. Elävä vesi liikkeineen auringossa kruunasi maiseman. Toivon vain, että aina ei tuulisi ja voisi istua myös ulkona terassilla...

Näistä viidestä paketista tulee takka, puukotelo ja piippu

Pakolliset vastoinkäymiset: alin ovi on rikottu

Kuivatusteline paneeleille on kyllä hyvä!

Vappu on suomalaisen työn juhla!

Olimme suunnitelleet, että pitkä viikonloppua Vappuun yhdistettynä hyödynnettäisiin maksimaalisesti, ja vahattaisiin kattopaneeleita, jotta niitä pääsee asentamaan. Puhallusvilla oli viimein päässyt perille perjantaina, sekin monen mutkan kautta. Perjantai-iltana vilkaisin tulosta ja totesin vain, että ovat käyneet. Lauantaina menin katsomaan tarkemmin ja ihmettelin, en nimittäin tiennyt, että se laitetaan tekemällä reikä puolen metrin välein kattoon sen yhden ison sijasta, ja ne reiät jätetään auki. Lisäksi tyypit olivat puhaltaneet parven lattiaan tulevan 10cm villakerroksen ("äänieristyksen") myös, mutta kun se parvi oli vielä muuten auki! Ilmassa leijaili mukava villapöly. Eristysvillan piti sisältää jotain sidosainetta, ei siltä vaikuttanut. Ei siis auttanut muu kuin teippailla reiät umpeen, tasoitella parvi ja vetää sinne paperi. Ensin tietysti hankittiin lainaan rakennusimuri, melko pieni sellainen, mutta toimi. Homman luonteeseen kuuluu, että paperi loppui kesken noin 20 minuuttia sen jälkeen, kun rautakauppa sulkeutui. Meillä oli onneksi yhtä ylijäämäpaperia nyt ainakin peittämään parvi, jos ei muuten kelpaa.

Vapunaatto valkeni valkeana. Onneksi on sisätöitä. Ei muuta kuin lisää lämmitystä mökkiin ja paneelia vahaamaan. Saimme telineet hyvin mahtumaan 420cm paneeleille kodinhoito/pukuhuoneen ja suihku/saunatilan alueelle, ja nerokkailla kuivatustelineillä homman sujumaan. Meillä on kokemusta, joten tekniikka oli hallussa. Toinen levitti vahaa (Osmo color) telalla (superlonipää) paneelille ja toinen levitti sen tasaiseksi yhdellä kankaalla ja viimeisteli toisella. 

Reilun neljän metrin mittaiset paneelit vaativat jo vähän askartelua, että niitä sai käänneltyä vaikka sisäseinistä kaikki eivät ole pakoillaan. Yhtenä päivänä vahasimme 48 paneelia, Vapun päivänä toisen mokoman ja muutaman kattolistan. Valmiina on siis koko avoimen tilan kattopaneelit sekä hyvän matkaa parvea tai mihin niitä nyt haluaakaan laittaa. Totesin homman sujuneen niin hyvin, että lisää ei kannata urakoida ellei ole tarkalleen selvillä milloin asennetaan. Oli nimittäin vaikeaa löytää paikkaa mihin jemmailla noin pitkiä paneeleita, kun isoa tuvan lattiaa ei voi käyttää.

Alkaneella viikolla tulee takka. Ensi viikolla sen asennus. Tajusin tänään puhallusvillajuttua pohtiessani, että takka ja isot telineet tuvassa eivät mahdu yhtä aikaa enää. Eli joko katto asennetaan nyt tai se asennetaan joltain muulta telineeltä. Melkoista säätöä taas. 

Mukava Vappu oli kuitenkin. Saimme näkyvää aikaiseksi, hommat etenee, säistä huolimatta grillattiin hyvää ruokaa, nautittiin rantasaunan puukiukaan löylyistä, istuskeltiin höyryävänä terassilla ja ihmeteltiin luonnon kevätsäänäytöstä. Joutsenia ja muita muuttolintuja kävi vähän sääliksi. Tämän päivän lämpö alkoi tummuttaa jäätä taas, veikkaukseni on, että se viikon sisällä lähtee. 

Parven paperointi oli akrobatiaharjoitus, ja vaati keskittymistä, alla on vain uusi paperi ja eteisaulan rimakatto.

Sinä Vappuna satoi enemmän lunta kuin koskaan.

Kahden hengen vahausteline. 

Kuivatusteline. Tähän mahtuu 72 kattopaneelia kuivumaan. 

Kattohommien jälkeen tajusimme suunnitteluvirheen. Miksi kuistin katto ja tippapelti loppuu juuri ikkunan tippalistan kohdalle? Koska ikkuna *piti* suunnittelijan mielestä varmaankin tehdä huoneen keskelle. Aina pitäisi katsoa kaikki detaljit...