Peltitöitä ja kesän viettoa

Yksi maalausta odottava vaihe oli peltityöt. Ilman rännejä vesi valui koko katolta alas, ja roiskui tietysti terassille osuessaan ikävästi hirsille (terassi on toiselta puolelta yli katetun osuuden). Heti maalauksen valmistuttua vanhempi herrasmies peltiliikkeestä kävi asentamassa ikkunapellit, jotka oli mitoitettu valmiiksi. Näköä tuli jo niistä. Paikalle pyörähti kolme kaveria asentamaan paikanpäällä tehtävät rännikourut ja niiden syöksyt, sekä tikkaat katolle ja lapetikkaat. Pienen pohdinnan jälkeen keksittiin ratkaisu miten toteutetaan etukuistin rännit joutumatta leikkaamaan kovin paljoa ikkunan peitepuita, joka oli se havaittu ongelma aiemmin. Ratkaisu on siisti, kauempaa ei edes huomaa, että ränni on kahden koristelistan välissä.

Upotettu ränni
Isolta katolta tulee alas yksi syöksy molemmilta puolilta, hienosti sijoitettu hirren viereen. Pienenä pelkona oli, että kunnon sateella (sellainen oli viikolle luvassa) se sademäärä voi viedä hiekkaa mennessään vierestä. Syöksyt johdetaan muualle, mutta mitoitus kaivoille ja oikea korkeus niille oli tarkoitus tehdä myöhemmin. Onneksi putket oli kohtuullisen hyvin sijoitettu etukäteen (pakko ihailla, se työ on tehty pelkkien perustusten varassa, on muutaman kerran mittailtu), ja sain kaivot asettumaan ilman isompaa säätöä nyt tilapäisesti paikoilleen. Tiistain rankkasade todisti, että tarpeen oli.
Samainen sade todisti myös, ettei etukuistin kohdalle ehkä tarvitsekaan isompaa salaojitusta kaivaa ja johtaa sadevettä muualle, kuistin katto on niin pieni, ettei sieltä alas syöksyvä vesi mitään mainittavaa vedenpaisumusta aiheuttanut etupihalle. Asiaa voi pohtia rauhassa myöhemmin. 
Melkein valmis puille
Loman viimeisinä päivinä teimme jätelaudoista, eli hirsikuormien mukana tulleista ylimääräiseksi jääneestä tavarasta pikaisen "kuivatuskuurin". Rannassa on paikka, missä vanhojen lavojen päällä puut ovat kuivaneet hyvin, tuuli pääsee läpi ja puusto suojaa sateelta. Veimme sinne vanhan 3metrisen lavan, ja teimme siihen rakennelman päälle. Mökistä ylimääräiseksi jääneet alushuovan palat toimivat vesikattona, ja eka sade jo osoitti, että hyvin toimii. Tuohon mahtunee viitisen kuutiota puuta. Ainakin semmoinen odottaa yläpihalla sahausta viime syksyn raivauksen jäljiltä...

Valkoiset ovet ja ikkunan pielet sointuvat talon värien kanssa hyvin
Alkaa olla valmiin näköistä ulkoa
Omat kädet kun ovat niin tönköt, niin ehdittiin lomalla myös lomaillakin. Katsella auringonlaskuja yläterassilta ja rannasta, poltella rantanuotiossa rojupuita ja makkaraa hiilloksilla, testata uutta Muurikan pannua lettukesteissä, uida viileänä pysyneessä järvivedessä, saunoa pitkän kaavan mukaan, uistella illalla auringonlaskun aikaan. Nauttia kesästä!

Seuraavana ohjelmanumerona on puiden pienimistä sekä listojen vahaamista. Elokuu alussa tulee kaveri tekemään märkätilojen muurausta, joko väliseinä ensin tai lattia, miten hän näkee parhaaksi. Sen jälkeen päästään tekemään muita sisäseiniä, kun lattiat ovat päässeet kuivumaan. 








Väriä pintaan - sisälle ja ulos

Blokkari on lomaillut ja päivitellyt laiskasti juttuja, joten nyt seuraa varmaan pari päivitystä tapahtumista.

Maalarit tosiaan tulivat, ja maalausprojekti osoittautui aikaavieväksi touhuksi. Sää ei suosinut, mutta ammattitekijä osasi suunnitella työnsä niin, että sateen sattuessakin oli jotain tuhrittavaa. Telineillä oli käyttöä, etuterassin maalaaminen ei olisi ilman tekemäämme patiota (pientä lisäystä alkuperäiseen terassiin) onnistunutkaan, eikä nosturia saanut paikalle millään. Tuulisella kelillä oli varmaan kiva keikkua telineellä järven puolella, alla noin 10 metriä pudotusta...

Hyvän värinen mökistä tuli! S päätti viime tingassa vaihtaa värejä, alunperin suunnittelimme vaaleampaa harmaata, mutta pohdinnan tuloksena se vaihdettiin tummempaan. Hyvä niin. Värit ovat Tikkurilan Winha -sarjasta Joukahainen ja Ukko. Ajatus on, että värimaailma myötäilee saunamökkiä ja varastoa, maalaamme ne sitten samoilla väreillä myöhemmin. Kuultovärit eivät kestäneet näitä sääolosuhteita, samat tummat pilkut ovat ilmestyneet jokaisen naapurin mökkiin vuosien varrella. Niiden poistoon on myös koitettu erinäisiä konsteja, mikään muu kuin päälle maalaaminen ei ole auttanut.

Kaikki pinnat vedettiin kahteen kertaan, ja tulos oli kyllä hyvä niin. Koko rakennus sulautuu maisemaan, enää ei järveltä näe sitä niin selvästi, ja erityisen iloinen olin, että maalaus saatiin tehtyä ekana kesänä, eikä puu näin päässyt edes kostumaan jne.

Hieman maalaukseenkin vaikutti se, että harmaasieppo oli TAAS tehnyt pesän etukuistin hirren alle, ja sitä piti hieman varoa.
valmista pintaa

Maalauksen ympärillä vieteltiin juhannusta, kelpasi kuvailla komeita iltoja. Grilliin olimme hankkineet uuden arinan, vanha paloi puhki kuudessa vuodessa. Se ei ollut ruostumatonta terästä, ja lisää ikää olisi varmaan tullut, jos se olisi talveksi nostettu pois. Vaan mihin ihmeeseen kaikki tavara sään armoilta nostellaan? No, nyt on suora arina, ja käytän sitä varovaisemmin, mm. tuhkat pois joka grillauksen välissä, ettei pääse kuumuus sitä vääntämään.

kelpaa grillata
Lisäurakkana meillä oli pihassa nököttävien lattialautojen siirtäminen säältä turvaan parvelle. Lautapaketit olivat 3.9m pitkiä, kolme pakettia jostain syystä 4.8m. Suunnittelimme siirron hyvin, ja vajaan neljän tunnin urakoinnin jäkeen kaikki olivat ylhäällä. Edestakaisia askeleita tuli aika lailla, ja pientä taiteilua vaati paketin nosto ylös reunalle ja siitä parven lattialle. Mutta siellä ovat. Hieman olivat jo vääntyneet, kun piha ei ole suora vaikka aiemmin yritinkin niille suoran paikan tehdä. Mutta pinossa tulee pientä oikenemista vielä. Minua pelotti, että paketit painavat parvella liikaa, mutta S vakuutteli parven kestävän.

45 pakettia lattialautaa...
Tätä lisää!
Koska sää ei suosinut kesäkuun lopulla ulkotöitä, teimme hommia sisällä suojassa. Seinien vahaus oli yksi urakka, joka oli listalla. Tärkeimpänä se osuus, mihin ei tikkailla oikein pääse, eli ikkunakolmio. Sen vahaamisen jälkeen voi tempaista listat kattoon ja purkaa telineet, joita ei enää mahdu kovin paljon liikuttelemaan takan vuoksi. Vahaus oli kova urakka, mutta nyt on sekä päätykolmio että sen sivuamat seinät vahattu ylhäältä. Jatkossa pärjätään pienemmillä tasoilla! Tulos on hieno, päätyikkunoista tuleva valo taittuu ihan eri tavalla kuin saunatuvassa, missä ikkunoita ylhäällä ei ole, ja kattopaneelit ja seinä sopivat hyvin yhteen.


Paree olla huimaamatta

Lopputulos on hyvä!