Puu kaatuu...!

Kuluneena viikonloppuna pistettiin puita nurin. Saimme lauantaina talkooporukalla kaadettua 9 puuta ja korjattua suurimman osan rungoita ja oksistakin talteen. Lisäksi varastorakennuksen ja tieliittymän paikat on nyt merkitty tontille ja asemapiirustuksen ensimmäinen drafti on olemassa.

Sää suosi meitä, lauantaina oli todella lämmintä, mutta ei vielä niin paahtavaa kuin sunnuntaina. Tuulikin oli aisoissa, ainoastaan yksi puu kaatui vähän eri suuntaan kuin suunnittelimme. Homma oli kuitenkin todella raskasta. Puiden kaataminen vielä jotenkin meni (tai enhän minä sitä moottorisahaa käsitellyt), mutta karsiminen ja pätkiminen oli rankkaa. Sitten ne oksat raahattiin siisteihin pinoihin sivummalle, mikä oli rinnemaastossa työlästä. Reilun metrin pituiset rungon pätkät raahattiin myös sivummalle nätteihin pinoihin, osa myös tien viereen muualle kuljetettavaksi.

Viereisessä kuvassa on osa tien viereen kannetuista pölkyistä. Voin kertoa, että niissä oli aikamoinen raahaaminen. Kroppa on kuin vähän raskaamman punttitreenin jäljiltä. Älysin sentään käyttää koko vartaloa nostamiseen käsillä repimisen sijaan.

Alkavalla viikolla taistelu byrokratian kanssa jatkuu. Hieman on ollut hankaluuksia saada paperitöitä tehdyksi, ensikertalaisia kun ollaan sekä maakaupoissa että rakennusoikeuksien suhteen. Mutta sen verran on selvinnyt, että asiat etenevät parhaiten jos soitat itse ja kyselet kohteliaasti. Myös käräjäoikeuden kanssa...

Lisää lapiohommia ja kipeitä lihaksia

Viikonloppuna tuli taas punnerrettua tontilla. Vähän oli ylimääräisiä vaikeuksia peräkärryn kanssa, mutta saimme kuitenkin kuskattua tavaraa tontille. Veimme lavoja joiden päälle on tarkoitus laittaa kaadettavat puunrungot pätkinä (jotta eivät ole maata vasten) ja muuta pientä sälää.

S oli juossut "neljännesmaratonin" lauantaina ja oli sunnuntaina niin kipeä, että tiilien kantaminen tuotti tuskaa. Helppoa ei ollut minullakaan puulavojen kanssa. Ne olivat ergonomisesti muotoiltuja ja raskaita.

Kantohomma keskeytyi pari kertaa sadekuuroihin, joita jouduimme katselemaan autosta. Ei huvittanut kastua. Sää oli muutenkin outo, tummat pilvet pyyhkivät taivaan yli välillä ja aurinko paistoi silti melkein koko ajan.

Teimme kenttäkeittiön pohjat lapiohommina ja irtotiilillä. Lapiointi oli raskasta väsyneillä käsillä, olen varma että grillistä tulee negatiivista palautetta... Vilkuilin hieman jo kuivunutta rantaa ja totesin, että myyjä oli oikeassa. Pohja on hiekkapohja.

Tällä viikolla ohjelmassa mökkipakettien tarjouksien keräilyä ja tarkentavia puheluita rakennusvirastoon.

Paperisotaa

Melkoinen nippu papereita piti lähettää lainhuudatusta varten. Lisäksi olemme aloitelleet rakennusluvan hankintaan tarvittavaa paperisotaa. Ensi viikonloppuna tehdään toivottavasti lisää mittauksia asemakaavaa varten, jolla haemme lupaa rakentaa varastorakennus ja mahdollisesti samalla kertaa myös mökki. Mistä tulikin mieleeni, että rajanaapurin tiedot pitäisi selvittää naapurin kuulemista varten.

Rakennustarkastajalta tuli nihkeä palaute rakennusoikeuden ylittämisestä, emme saa ylittää sitä käytännössä, joten nyt on selvää, että saunamökistä tulee 20 neliön mökki. Kontion ja Hongan malleja on katseltu jo huolella, pitänee pyytää tarjouksia.

Raivausta, raivausta

Raivausurakka jatkuu... Menimme lauantaina aamupäivällä tontille vesureiden kanssa. Suomalainen kevätsää näytti nurjan puolensa, vettä tuli ensin tihkumalla, minkä emme antaneet vesureiden heilumista haitata, mutta sitten lopulta sade yltyi suoranaiseksi kaatosateeksi ja meidän oli annettava periksi. Ehdimme vain reilun kahden tunnin ajan pistää pusikkoa kumoon ja kastuimme perusteellisesti.

Sade ei lakannut koko päivänä, joten teimme uuden yrityksen varhain sunnuntaiaamuna. Äitienpäivän kunniaksi ehdimmekin hyvässä säässä ahertaa iltapäivään asti. Lopputuloksena oli iso kasa pienempää puuta, kipeitä lihaksia ja vuotavia saappaita. Eikö luulisi, että 50 euron saappaat pitävät vettä?

Moottorisaha pitää hankkia. Ajattelin ensin, että emme tarvitse sitä vielä, koska saamme apua puunkaatoon, ja voimme hankkia sellaisen vasta puiden pilkkomista varten. Vesurilla voi kuitenkin tehdä vain tietyn verran, jos ei halua liian rankkaa hommaa, ja moottorisahalla saisi näkyvämpää nopeammin. Eli ostoksille...


Homma kuitenkin edistyy. Nyt on parempi käsitys siitä mitä kaikkea olisi tehtävänä, ja rakennusten paikkoja merkkailtu tontille. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että tovi vierähtää ennen kuin tätä maisemaa pääsee rauhassa omalta laiturilta ihailemaan.

Kaupat tehty ja raivausta aloiteltu


Tiistaina teimme kaupat tontista ja tietysti heti ensimmäisen tilaisuuden tullen suuntasimme tontille kartoittamaan mittakaavaa ja miettimään raivausta. Näät on mun maat, tuumii Jasu rantakivellä.

Tontilla piisaa puita. Niitä on enemmän kuin ajattelinkaan, ainakin 20-30 isoa puuta on kaadettava. Puita kaadetaan joko siksi, että ne tulevat olemaan rakennelmien tiellä tai siksi, että emme halua hyttysiä houkuttelevia kuusia pihapiiriin. Männyt ja koivut voivat jäädä, paitsi tietysti jos ovat tiellä. Ranta on raivattava lähes kokonaan.


Oheisessa kuvassa tienreuna on siellä missä pari ihmistä seisovat, kuvassa keskellä näkyvä musta otus on Jasu, joka juoksee tapansa mukaisesti ihmisten väliä. Edelleen yllätyin tontin koosta, reilut 6 tuhatta neliötä on mukavan kokoinen alue.

Mutta työtä riittää. Merkkailimme rajalinjoja ja pohdimme tontille aikanaan tulevien rakennusten paikkoja. Kun piirsin kotona mittailujamme puhtaaksi tuli mieleeni vielä uusia ideoita, joita pitää taas paikan päällä testata. Tässä on pitkä tie edessä....

Tontin valinnasta

Tuli mieleeni kirjoitella muutama sananen tontin valinnasta, miksi juuri päädyttiin tiettyyn tonttiin ja miksi ei johonkin toiseen.

Pääasiallisena kriteerinä oli tietysti raha :). Olisimme ostaneet tontin taikka valmiin huvilan Teiskosta jos lompakko olisi ollut tarpeeksi paksu. Mutta koska raha on rajoite, päädyimme katselemaan vähän kauempaa. Ja kauempaa tarkoitti tässä reilusti alle kahden tunnin ajomatkan päässä olevia tontteja/mökkejä. Halusimme, että mökille voi mennä helposti viikonloppuna ja ehkä joskus viikolla, ainakin jos pitää puoli päivää vapaata. Niinpä tuosta piirtyy noin 150 kilometrin säteellä oleva ympyrä Tampereen ympärille.

Sähköjen totesimme olevan välttämättömiä. Ei tarvitse olla valmiina, mutta niiden saaminen mökille piti olla varmaa. Monella nätillä tontilla oli ongelmana sähköjen puute ja epätodennäköinen saatavuus (liian vähän kiinnostusta tarpeeksi lähellä).

Kolmas tärkeä kriteeri oli tontin työstettävyys. Edullinen läntti oli monesti suota tai pellonpohjaa, ja rakennuskustannuksia nostaisi siten pohjan parantaminen ja runsas maanajo.

Neljäs tärkeä kriteeri oli tietysti se, että meillä on oma ranta :). Viides kriteeri oli rakennusoikeus, monella tontilla rakennusoikeutta melko vähän tai epäsopivasti meidän suunnitelmiimme tehdä ensin pieni saunamökki ja myöhemmin isompi mökki.

Näillä kriteereillä ja halutulla hintaluokalla ei valmista mökkiä tai saunatupaa löytynyt. Niinpä päätimme olla oman onnemme seppiä ja ostaa sopivan tontin ja tehdä sinne sitten sellainen mökki kuin itse haluamme. Ja toistaiseksi intoa ainakin riittää!