Yhä vain puuta nurin...



Viime viikolla menimme keskiviikkona tontille ja vietimme siellä kaksi yötä teltassa, päivät töitä tehden. Siivosimme rannan ja pinosimme loput jo kaadetut puut sekä aloittelimme halkojen pilkkomista. Koivu kun pitää pistää kuivumaan mahdollisimman pian jotta saamme sen kuivana talven suojaan. Muilla puulajeilla ei ole niin kiire. Telttailu sujui ihan hyvin (kuvan moottorisaha ei liity telttailuun mitenkään :D), tarpeeksi tasainen maasto löytyi ja väsyneenä nukkuu melkein missä tahansa. Perjantai-aamuna vain oli niin kylmä, että heräsin aamuyöstä aivan jäisenä. Viimeinen kerta, kun lähden kevyellä kesämakuupussilla ulkoilmaan yöpymään. Tuli ikävä kolmen vuodenajan makuupussia, joka oli kotona.


Teimme hommia tosiaan pari päivää tontilla kahdestaan, sitten perjantaina ja lauantaina meillä oli apuvoimia. Pistimme lisää puita nurin, mm. rannasta kaatui se järjettömän iso kuusi. Sen mittasuhteista antaa jotain osviittaa oheinen kuva. Sen oksatkin olivat pienen puun kokoisia ja painoivat aivan hillittömästi. Meidän oli pakko pieniä puu vain sellaisiksi 40 sentin pituisiksi kiekoiksi, isompia ei jaksanut liikutella. Puun kato jätettiin paikoilleen melko korkeana, siitä tulee rantaan jonkin asteinen "sisustuselementti", pöytä tai tuoli.

Teimme hommia neljä päivää ja palasimme kotiin lepäämään sunnuntaina. Jo lauantaina alkoi minulta voimat loppua, koko kroppa oli aivan väsynyt. Sunnuntai meni sohvalla makaillen ja digiboksitallenteita tuijotellen, en jaksanut tehdä mitään. Tänäänkin kädet ovat edelleen kipeät, aamulla ei pystynyt kahvikuppia oikeassa kädessä pitämään. Iltaa kohden vähän helpottaa, ja on syytäkin sillä huomenna raivaus jatkuu...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti